Tahmaa tassuissa

JaKaRin kotipelien sarjan päätti lauantaina reipas kohtaaminen Korijareja vastaan. Nimestään huolimatta Korijarit on taas yksi Tapiolan Hongan keräilyjoukkueista joka koostuu parinkympin tienoilla olevista kavereista jotka ovat jättäytyneet tai jätetty pois Edarin ringeistä. Porukan hemmot ovat kuitenkin sen verran pelimiehiä että pari kautta vielä yhteistä pallon pomputusta, samat nuotit kaikille, pari mutkaa suoriksi jne, niin rupeaa näissä sarjoissa tulosta tulemaan kunnolla. Ei siis muuta kuin Bemarit ja Mersut parkkiin, tossut kiinni ja viihdyttämään paikallista yleisöä.

Molemmilla joukkueilla oli mukana ottelussa mukana lähes täysi rosteri joten kummallakaan ei ollut syytä ruveta nysväilemään. Peli lähtikin käyntiin vauhdikkaasti mutta vähämaalisesti. Vasta vajaan kahden minuutin kohdalla saatiin ensimmäisen kerran palloa rinkulasta läpi ja tämän jälkeen pisteitä alkoi tulla tasaisesti molempiin päihin. Yllätykseksi JaKaRi oli se joka pyrki pelaamaan enemmän palloa sisään vieraiden pyörittäessa kohteliaasti palloa kaarella etsien heittopaikkaa. Vierasjoukkueen koolla olisi ollut mahdollista pelata oikeastikin sisään ja haastaa tuota kautta kotijoukkueen puolustusta. Liekö Pojan valtavan keho ollut sen verran kunniotusta herättävä että viherpaidat päättivät jättää suosiolla korinalustan rauhaan. Tasaisissa merkeissä mentiin puolin ja toisin ensimmäiset kaksi erää ja puoliajalle puksuteltiin hyvikin sopuisella 35-33 tuloksella.

Puoliajalla ei kumpikaan joukkue näyttänyt tekevän suurempia muutoksia pelikirjaan joten kolmannessa erässä taisto jatkui samanlaisena. JaKaRin toimesta palloa juostiin ylös ja sitä liikutettiin edellisiin otteluihin nähden varsin runsaasti kaverilta toiselle. Kotijoukkueesta Pakarinen, Mainio ja Koukkari sekä Honkalaisten Vanjoki ja Karell tehtailivat pisteitä tasaisesti omilla joukkueilleen. Erityisesti Poika repi levareita lähinnä puolustuspäässä ja rupesi samalla löytämään kadoksissa ollutta heittojyväänsäkin. Vanjoki piti joukkuettaan mukana taistossa kun taas JaKaRin ratkaisut tulivat tutusti laajalla rintamalla. Erän lopulla sankariviittaa päätti kokeilla “Junnu” aka “Suonpää” Sepänmaa, jonka peräkkäiset kolmoset johdattivat jakarin tasaisen taiston johtoon 12 pisteellä. Tämän jälkeen mentiin taas kori korista ja viimeiselle kybälle poistuttiin Joonan vapauttavan kolkin myötä Jamppalaisten viedessä kolmannen erän 30-22.

Korijarien joukkuerakenne on varsin yksinkertainen; ensin tulee herra Vanjoki, eli number 00 (JaKaRilaisittain siis perinteinen tupla-nolla-nolla) ja sitten muut. Penkki kyllä pyörii nätisti lapaten vetreitä tossuja kentälle ja pääasiallisesti kaikki saavat ratkaista, mutta Vanjoki on se kelle pallo pelataan kun palloa pitää pistää kukkaroon. Ja neljännen erän alussa peli muuttui tällaiseksi. Pojan viidennen virheen myötä homma muutti luonnettaan ratkaisevasti ja viherpaidat iskivät Vanjoelle pallon kouraan, painuivat poist tieltä ja katsoivat mitä tapahtuu. Hyökkäys hyökkäyksen perään Mainion jalkatyö kesti hienosti tämän kahden liikkeen miehen hyökkäykset apupuolustuksen noukkiessa kiinni loput. Valitettavasti peli meni liiankin tasaisesti sillä hyökkäys toisensa perään Ritarit kahlasivat harhasyöttöjen ja harkitsemattomien ratkaisujen suossa. Pappa ja Tuomo tekivät pari koria mieheen ja näiden jälkeen otetun aikalisän tuoman hengähdystaukon myötä Jäkeläiset saivat jälkeen revittyä eron takaisin kymmeneen pisteeseen, jo liiankin lähelle päässeiden Jarien mielet pahoittaen. Tämän eron turvin JaKaRi pääsi pelaamaan ottelun viimeiset minuutit kelloa viisaasti käyttäen kun Variksen ja Mainion johdolla hyökkäyslevarit napsuivat juuri oikeaan aikaan kotijoukkueen näppeihin. Game, set and match: Ottelu lopulta kotijoukkueelle 83-74.

Kiitokset Jareille hyvästä pelistä sekä iso käsi paikalle saapuneelle kannustusjoukolle. Ensi keskiviikkona JaKaRin Mikki Hiiret pakkaavat itsensä autoon ja lähtevät vierastourneen myötä Lohjalle testaamaan vanhan arkkivihollisensa LoU:n syysvireen.

Pisteet:
Koukkari 20, Pakarinen 13, Mainio 11, Sepänmaa 11, Turunen 10, Mäkinen 10, Siliämaa 4, Airaksinen 2

Susijengi (?)

JaKaRin kotiotteluiden sarja jatkui lauantaina Koivusaaren kyseenalaisessa salissa Wolvesia vastaan. Siitä onkin aikaa kun oikein sponsoreilla varustetuilla pelipaidoilla varustettu jengi on kuninkaallisessa kolmosdivarissa astellut vastaan, mutta tässä suhteessa susijengi pystyi kyllä yllättämään. Jamppalaisten vastustajaksi talsinut joukkue oli muutenkin erikoinen – nuori ja pitkä. JaKaRi oli puolestaan pakannut pöytäkirjan täyteen alamittaisia mutta sitäkin tulivoimaisia hylkiöitään. Ennakkoon ilmassa olikin siis erikoisen illan tuntua sillä olihan tämä myös kolossaalisen Poika Pakarisen comeback-ottelu.

Palloa ilmaan ja menoksi. Klaukkalan/Puhun herra nro 23 Urnberg arvioitiin näin ulkonäön puolesta vastustajan vaarallisimmaksi kaveriksi. Palttiarallaa 2 metriä ja ihan miehekkäällä koolla ja pompulla varustettu kaveri saikin alusta lähtien ritarien huomion osakseen. Heti ensimmäisistä sekunneista lähtien jakari panosti puolustamiseen niin että pääsi helppoon 8-0 johtoon riisoista ja yksin läpi koreista. Wolves pyöritteli peliä pitkälti ulkoa vaikka omasikin suuren kokoedun. Liekö suunniteltua vai puolustuksesta johtuvaa, Wolves suostui nöyrästi koko ottelun ajan hyppyheittojoukkueen rooliin mikä helpotti kovasti kotijoukkueen puolustustyöskentelyä. Pääasiallisesti paikkaa puolustanut vierasjoukkue aiheutti ensimmäisten hitaiden hyökkäysten aikana hiukan hämmennystä Jamppalaisten hyökkäyspeliin. Sitten saatiin pallo liikkeelle ja kun lähes kaikki kentällä olleet tiputtivat palloa sukkaan läheltä ja kaukaa, pysyi kotijoukkue johdossa koko avauserän vaikka vierailijat alkoivatkin heräillä kohmeesta erän loppua kohden.

Toiseen erään lähdettiin JaKaRin viiden pisteen johdossa. Ottelu jatkui pitkälti samanlaisena kuin ensimmäisessäkin erässä. Wolvesin pallo kulki Urnbergin käsiin ja siitä rakennettiin heti tai ulos syöttäen heittopaikkaa. Jakari liikutti palloa ja haastoi joka sektorilla vastustajansa. Ottelun tempo laski huomattavasti jatkuvan virheiden viheltämisen vuoksi ja rasteja piirrettiin ruutuihin tasaisesti molemmille joukkueille. Joukkueet vihellettiinkin tauolle melkein tunnin tahkoamisen jälkeen kotijoukkueelle 48-36 johdossa.

Kun Wolvesin jenkkivalmentajan preppauspuheet oli saatu pidettyä ja röökit polteltua, jatkettiin ottelua. Kolmannen erän alkuun ei nähty Jäkeläisille tuttua kyykähdystä vaan tällä kertaa laitettiin kunnolla vettä myllyyn. Samin johdolla Ritari-kaarti innostui puolustamaan kuin nuoruusvuosinaan ja hyökkäyspäässä tuntui onnistuvan kaikki. Wolves jatkoi puolustusmuotojen vaihtamista; miestä, 1-3-1, 2-3, 3-2, 2-1-2, kaikkea muuta muttei sentään box ‘n 1:a. Kovan puolustuksen luomien riistojen ja levypallojen ansioista JaKaRi repi koko ajan eroa suuremmaksi. Vierailijoiden Nummi ja Leppänen onnistuivat omissa hyökkäyskuvioissaan kohtuullisesti mutta susien käytöksessä rupesi näkymään koko ajan enemmän ja enemmän turhautuneisuus pelin etenemiseen.

Viimeinen niitti arkkuun Wolvesin pyristelyille oli Jylpyn 10 pisteen putki neljännen erän ensimmäisillä minuuteilla. Pari kolkkia pohjaan, kääntö heittoa nopeasta jne. Tämän lisäksi herrojen Ylikoski/Saarinen yhteispeli oli välillä mannaa vanhojen aikojen klak-klak -koriksesta pitäville. Siihen loppui varsinaisesti peli ja loppuaika sitten pitkälti pelailtiin. JaKaRi jaksoi pelata loppuun asti hyvällä hengellä antamatta yhtään löysiä, vaikka pilli soikin tuttuun tahtiin pidempihiuksisen pillipiiparin toimesta. Turusen lennettyä vielä suihkuun viimeisillä minuuteilla peliaika kuluteltiin loppuun ja kättelyiden jälkeen siirryttiin muihin lauantai-illan aktiviteetteihin lopputuloksella 107-69.

Varsin rempseästä lopputuloksesta huolimatta Wolvesia ei tule pitää missään nimessä huonona joukkueena. Lauantaina joukkueen heittopeli oli sitä luokkaa ettei sillä voi pahemmin voittaa. Kotonaan ja varsinkin jyvän osuessa kohdalleen tämä porukka on varmasti joukkueelle kuin joukkueelle ikävä vastus. JaKaRi esittää tähän loppuun vielä pienen anteeksipyynnön ottelun katsomossa viihtyneen pipopään huuteluiden puolesta.

Pisteet: Lyly 22, Pakarinen 19, Mainio 18, Koukkari 17, Ylikoski 13, Turunen 2, Sepänmaa 8, Saarinen 5

Ensimmäinen kotiottelu

JaKaRin kauden ensimmäiseen kotiotteluun saapui vastustajaksi Sarjojen Sarjasta viime kauden päätteeksi kauniilla 0/20 rekordilla tipahtanut Sykki Seniors. Ottelu oli Seniorseille kauden avaava, JaKaRi oli puolestaan käynyt hakemassa jo ensimmäiset sarjapisteet vierasottelusta Pink Panthersia vastaan. Lähtökohdat kotiavaukseen olivat muutenkin hienot sillä paikalle oli roudattu elektroniikkaromuista kyhätty 1900-luvun futuristista tekniikkaa hyväksikäyttävä digitaalinen tulostaulu. Vastaavaa teknistä iloittelua ei ole Koivusaaren yläasteen liikuntatiloissa aiemmin koettu. Lisäksi JaKaRin GM oli kuosittanut itsensä Latrell Sprewell-henkisesti cornrowseilla. Jäämme jännityksellä odottamaan jatkaako GM Sprewellin jalanjäljissä koko kauden ajan eli painaa 20p joka peliin, kuristaa valmentajaa, uhkailee kakkosnelosella isompia joukkuetovereitaan tai saattaa kotinsa pakkolunastukseen. Tätä kautta ennen uhkailut ovat kohdistuneet lähinnä erääseen paikallisvastustajan merkkihenkilöön.

Ennen ottelua Facebookin syövereissä oli kotijoukkueen uutta joukkuekuvaa kommentoitu muun muassa seuraavasti: “kaikki näyttää joltain linnakundeilta”. Toimitsijapöydällä pidetyn pikapalaverin tuloksena todettiin asian olevan kuitenkin täysin päinvastainen. Vaikka komeudestaankin tunnettu pitkäaikainen JaKaRi-kapteeni S. Talja on jo poistunut koripalloparketeilta autuaammille lenkkeilymaille, on JaKaRi nykyiselläänkin hyvin lähellä nipullista milanolaisia miesmalleja. Vai mitä sanotte Juha Mainiosta, tuosta numerolla 86 pelaavasta klassisesta komistuksesta? AIVAN! Täydet pisteet 5/5. Voisi häntä jopa JaKaRin Bon Joviksi tituleerata.

Sitten toissijaisiin tapahtumiin. Vaikka Sarjojen Sarjassa ei Seniorseille voittoja viime kaudella tullutkaan niin kaikkihan muistamme heidän nousseen kolmosdivisioonasta pelaamalla ylöspäin kauden 2012-2013 lopuksi. Seniorsien painaessa lämmittelyssä yli 80% vasemman puolen lay-upeista sisään, oli paikalla olleille koripalloasiantuntijoille ja muille semidenoille selvää, että JaKaRi ei tulisi pääsemään helpolla. JaKaRi aloitti pelin kuitenkin mallikkaasti Turusen heittäessä kahdessa ensimmäisessä hyökkäyksessä kolmosen pussin pohjalle. Muutenkin ensimmäisessä erässä ote oli selkeästi kotijoukkueella Seniorsin pelaajien keskittyessä ohiheittojen lisäksi kiroilemiseen ja tuomarikaksikko Tuomisto-Vainiolle avautumiseen. Ensimmäinen erä taputeltiinkin lukemiin 29-18. Ilman Siivolan ja Lapilan onnistumisia lukemat olisivat voineet olla vieläkin tylymmät.

Seniorsit pääsivät nopeasti peliin mukaan ensimmäisen erän nukahtelun jälkeen ja toisessa erässä kenttätapahtumat etenivät tasaiseen tahtiin. Seniorseilta onnistuivat etenkin Keijonen ja Pelkonen, jotka yhdessä rankaisivat kotijoukkuetta 15 pisteen edestä. JaKaRilla onnistujina toimi trio Lyly-Koukkari-Sprewell, joka teki valtaosan kotijoukkueen koreista. Tasapaksu erä pisteellä Seniorsille ja puoliajalle mentiin lukemissa 52-42.

Ilmeisesti viiden minuutin mittainen tauko oli kotijoukkueen pelaajistolle liian pitkä, koska kolmannen erän alku oli hyökkäyspelin osalta JaKaRille todella vaikea. Saattoi toki olla Seniorsin puolustuksenkin hyvyyttä, ken tietää. Joka tapauksessa Seniors pääsi kolmannen erän aikana hyvin otteluun mukaan ja kiri Kunnaksen kahdella perättäisellä kolsterilla tasatilanteeseen 61-61. Kotijoukkue vastasi kuitenkin välittömästi Mainion onnistuneella kolmosella ja Lylyn vapaaheitolla tilanteeksi 65-61. Viimeinen pallonhallinta jäi kuitenkin Seniorsille ja Siivola latasikin vielä yhden ison naruihin. Viimeiseen erään mentiin siis kutkuttavassa kotijoukkueen pisteen johtoasemassa 65-64.

Päätösneljänneksellä JaKari palasi ottelun alun “hyökkäys on parhautta ja saatan jopa syöttääkin”-moodiin. Koukkarin ja Lylyn nopeat onnistumiset erän alkuun repäisivätkin eron vajaaseen kymmeneen pisteeseen eikä Seniors enää toipunut taistelemaan voitosta. Lopputulos kirjattiin lukemin 88-76 ja sarjapisteet jäivät JaKaRille. Tämän matsin perusteella voisi ennustaa molempien joukkueiden pysyvän sarjataulukon keskivaiheen yläpuolella ja Seniorsien palaavan voittojen makuun pikapuoliin.

No mitä seuraavaksi? No seuraavaksi JaKaRi kohtaa kunniakkaassa eteläisessä kolmosdivisioonassa BC Hukat. Pari kautta sitten Hukat voittivat JaKaRin molemmissa kohtaamisissa. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kaudet ovat yleensä menneet JaKaRin osalta samalla vakiokaavalla: syyskaudella ei montaa ottelua hävitä, joulukuussa risteillään itämerellä ja läskistytään syömällä ankarasti, keväällä otetaan 5-6 matsia kunnolla turpaan ja samaan aikaan pohditaan kiivaasti onko JaKaRin all-time ykkössentteri Mika Salon kahdeksan vuotta kestänyt nilkkavamma jo parantunut ja mihin peliin hän tekee paluun. Allekirjoittaneen mielestä on aivan turha lähteä muuttamaan toimivaa juttua nytkään.

Pisteet JaKaRi: Koukkari 20, Lyly 17, Mainio 15, Mäkinen 11, Saarinen 10, Turunen 8, Varis 4, Takala 3.

Pisteet Sykki Seniors: Pelkonen 17, Keijonen 15, Siivola 14, Illman 9, Lapila 8, Kunnas 6, Vatanen 5, Vartiainen 2.

Superlauantai

Kauden kolmanneksi viimeinen ottelu vei JaKaRin viettämään aurinkoista lauantaita Helsingin Kisahallille Superien vieraaksi. Tällä kertaa tuomaritkin saapuivat mestoille ajoissa ja miekkailukisojen kilinän ja kolinan keskellä kamppailu saatiin käyntiin lukuisen jakari-jälkikasvun iloksi.

Varsinaisesti koko ottelua kuvasti yksi teema: kuinka kauan kestää ennenkuin Superit tippuu kyydistä? Vikkelillä jaloilla ja hyvällä heittokunnolla varustettu ritari-lauma pakotti kotijoukkueen turvautumaan 2-1-2 paikkaan ja tämä ei tunnetusti ole hyvä juttu jos vastustajalla heitto putoaa. Lisäksi Jamppalaiset tekivät reilusti yli puolet pelin pisteistään nopeista tai puolinopeista hyökkäyksistä.

Superit pelasivat ensimmäisessä erässä varsin mallikkaasti Lehtovuoren heiluttaessa tahtipuikkoa. Erityisesti kotijoukkueen heittopeli oli onnistunutta ja he käyttivät paikkansa tehokkaasti ja ensimmäinen erä päättyi tasaisesti 25-26. Toisen erän alettua, minuutti minuutilta JaKaRi kuitenkin alkoi repimään eroa Superien jalkojen alettua hyytyä. Saarinen, Mainio, Lyly ja Koukkari onnistuivat suorituksissaan todella tehokkaasti läheltä ja kaukaa. Erityisesti kotijoukkueen puolustukseen paluu vaikutti hetki hetkeltä vaikeammalta ja tähän saumaan vierailijat iskivät. Puoliajalle pelurit puhalleltiin 37-51 tuloksella.

Kolmannessa erässä peli jatkui samalla kaavalla; tossua toisen eteen. Erän alku oli Jäkeläisten kannalta ok pelaamista mutta puolessa välissä syötöt alkoivat perinteisesti lentämään seinään, pallon liike lopetettiin ja otettiin tyhmiä ratkaisuja. Superit onnistuivat omissa kuvioissaan samalla hetkellä hienosti ja ottivatkin tuohon väliin 10-0 runin. Pienin mietintähetken jälkeen peli saatiin vierailijoiden kannalta kuosiin ja viimeiseen erään lähdettiin tilanteessa 58-78.

Neljäs erä tarjosi vauhtia puoleen väliin. Tässä vaiheessa eroa oli jo 25 pistettä jolloin JaKaRi vetäisi kässärin totaalisesti päälle. Pelihuumorin loputtua ja ottelun varmistettua liike loppui ja peli muuttui laadullisesti todella heikoksi. Superit pelasivat kuitenkin omaa peliään loppuun asti JaKaRin odottaessa vain pelin loppua. Kotijoukkue keräsi lopussa runsaasti onnistumisia ja veivätkin viimeisen erän suvereenisti pistein 27-18. Kiri ei kuitenkaan riittänyt ja ottelu päättyi 85-96, pitkälti JaKaRin lopun totaalisen lepsuilun vuoksi.

Seuraavan kerran JaKaRi pukee uniformut päälle 5.4 kohdatakseen kauden viimeisessä kotiottelussaan Tompon Järvenpään liikuntahallilla. Ottelu alkaa 18:15, tervetuloa katsomaan!

Pisteet:
Koukkari 22, Mainio 19, Lyly 18, Saarinen 15, Mäkinen 13, Takala 2, Varis 2

Bluesritarit

Junan puksuttaessa vankasti kohti kevään huipennusta JaKaRi suuntasi Hämeenlinnan Punaportin klassiselle muovilattialle kohtaamaan PuBin. Vahvoista epäilyistä huolimatta lähes kaikki isät saatiin revittyä kotiensa hellistä huomista ja 8 Jamppalaista vetäisi tossut kiinni illan kohtaamista varten.

Jälleen kerran jo uransa lopettanut ex-JaKaRilainen vastasi avunpyyntöihin myöntävästi ja näin herra Salokin saatiin mukaan karkeloihin. Lähes koko avausviisikon loistaessa poissaolollaan (tai oikeastaan kolmen istuessa katsomossa siviilit päällä) lähtöasetelmat olivat Juggernautin koosta huolimatta etelän pojille jälleen kerran varsin tutut: isot vastaan pienet.

Ottelu aloitettiin yhdellä tuomarilla toisen pillipiiparin unohdettua pelin aloitusajankohdan. Kentällä vallitsi aika hermostunut tunnelma molempien tunnustellessa vastustajan päivän kuntoa. Hämäläisten Utrio näytti jälleen kerran olevansa mies paikallaan ja johdatti alusta lähtien joukkueensa peliä tasaisen varmasti. Pub pyöritti omia settejään ja JaKaRi kirmasi päästä toiseen vetäen jokaisesta vapaasta paikasta osuen alusta lähtien kohtuu hyvällä prosentilla. Erityisesti Siliämaa, Salo, Saarinen ja Mainio olivat hyvällä heittopäällä. Molemmissa päissä esitettiin myös kohtuu hyvää puolustustyöskentelyä Pubin saadessa apupuolustuksellaan vieraiden ajot kuriin ja toisessa päässä JaKaRi korvasi puuttuvaa pituutta tuplauksilla ja nopeilla jaloilla.

Toiseen kymppiin Jamppalaiset iskivät pedaalin pohjaan ja 0-8 runin jälkeen PuB oli pakotettu ottamaan aikalisän. Vauhti oli kohtuu hyvä alusta alkaen ja toisella neljänneksellä tämä alkoi sitten näkyä molempien joukkueiden otteissa. JaKaRi ei enää osunut niin tarkasti, eikä kotijoukkue jaksanut enää palata puolustukseen. Tämä johti siihen että Blues pyöritteli pitkiä hyökkäyksiä joiden jälkeen jakari sai juosta hyviä ylivoimahyökkäyksiä toiseen päähän tehden näistä varsin helppoja koreja. Tästä syystä tauolle lähdettiinkin tasaisissa numeroissa 40-44.

Tauon jälkeen Jäkeläisten peli meni totaalisen lukkoon. Useat menetykset, ohiheitot sekä Utrion ja Nurmion selkeästi parantunut heittopeli repäisi varsin nopeasti eron jo 10 pisteen paikkeille runsaslukuisen kotiyleisön riemuksi. JaKaRi sai vielä otteen pelistä vaikka jämähtikin melkein viideksi minuutiksi 58 pisteeseen. Varsinaisesti ottelu ratkesi kolmannen erän lopussa. Ennen matsia kuului paljon veikkauksia siitä päättyykö Mikan ottelu tänään viiteen virheeseen vai perinteisiin nilkkaralleihin. Valitettavasti näistä jälkimmäinen realisoitui kolmannen erän loppusekunneilla ja Jäkeläisten kantaviin voimiin ottelussa kuulunut Salo kannettiin kentän laidalle jääpussien huomaan.

Neljäs erä osoitti sen että koripallo on pitkien miesten peli. Kaikki liikenevä pituus piti laittaa Bluesin isojen miesten vartiointiin jolloin Utrio sai paljon vapaata tilaa pienempien puolustaessa häntä. Tämän mies käytti kylmästi hyväkseen. Vielä kun Mäkinen rullasi nilkkansa erän puolessa välissä peli alkoi olla sinettiä vaille valmis. Jamppalaiset pelasivat tästä huolimatta ottelun loppuun asti ja teki tasaisesti ratkaisuja koko rosterilla. Ennen loppusummeria ero siloiteltiin vielä 16 pisteeseen lukemin 89-73.

Jos Hämeenlinnalaisten unelmat sarjanoususta eivät toteudu, JaKaRi odottaa innolla mahdollista syksyn revanssia. Tällaiset ottelut olisi hienoa pelata täysillä rostereilla. Kaikeasta huolimatta kiitämme isäntiä kovasta mutta reilusta kisailusta.

Pisteet:
Siliämaa 17, Mainio 17, Saarinen 14, Salo 11, Mäkinen 6, Varis 5, Airaksinen 3